Pirkanmaan Sennen järkkäsi jälkipäivän, jonne mentiin yön telttailun jälkeen. Meidän jälki ajettiin vasta iltapäivällä viiden maissa, joten odottelua tuli metsässä kuutisen tuntia.

Tarkoitukseni oli tallata 200-300m jälki, mutta puhelimella mittasin sen ajossa ja se oli 600m pitkä. Jälki vanheni pikkasen reilun tunnin. Aikaa en tajunnut katsoa, kauan meni. Jäljellä oli 4 keppiä, yhden yli meni, kolme ilmaisi hienosti suuhun ottamalla ja maahan menemällä.

Jana meni niin kuin aina, eli ei oikein etene ja saatiinkin hyviä etenemisvinkkejä kouluttajalta. Kun löysi jäljen, lähti hyvin ajamaan sitä (vasemmalle). Vaikka se olikin suopursukossa..

Jälki siis alkoi suopursukossa (jotka tuoksuvat tosi voimakkaalle) Misu aivasteli ja sai itsensä solmuun.. Pelastin sen ja jatkettiin matkaa. Kun jälki nousi kalliolle, oli siinä eka keppi. Ilmaisi sen ja sai palkan. Selvästi lisäsi motivaatiota. Seuraava keppi oli noin 75 askelparin päässä, meni sen ohi ja sitä seuraava keppi oli vasta 110 askelparin päässä. Tässä tuli pitkä ajopätkä ja huomasi, että motivaatio laski ja jälki hieman katosi. Löysi jäljen pienoisen etsimisen jälkeen ja äärettömän hyvällä tuurilla juuri siinä olikin kolmas (toka löynynyt) keppi. Sai siitä palkan ja juotin vettä. Joi ja laittoi omatoimisesti nenän maahan, joten jatkettiin ajoa. n. 50 askelparia ja vika keppi (tän jälkeen oli varakeppi, mutta kun tän ilmaisi, niin tähän jäätiin). Upea suoritus!

Tää kertoi sen, että Misu alkaa olemaan jäljen ajossa pikkuhiljaa ALO kunnossa - tottakai treeniä tarvitaan, mutta idea alkaa olemaan selvä. Tarvitaan vielä täsmätreeniä janalle, esineruutuun ja tottikseen (varsinkin esteisiin). Kuitenkaan ei meinata vielä tänä syksynä kisoihin, joten laitetaan targetti ensi keväällä =)