Ensiksi. Misu voi hyvin. Ei voi tietää mikä se keuhkojen muutos on, kyllä Misu välillä köhii, mutta muuten voi hyvin. Aloitti karvan kasvatuksen, syö lähes normaalisti (mikä tarkoittaa, että kuitenkin skannaa kupista oudot asiat ja jättää ne), liikkuu normaalisti, leikkii ja komentaa Tepaa. Eli ei me vielä sittenkään pyyhettä heitetä kehään, hyvä niin.

Tepa taas - no pitäisi treenata sitä, mutta ihan aina ei hermo meinaa kestää, kun tyyppi kiihtyy nollasta sataan nanosekunnissa. Pikkuhiljaa alan kyllä oppimaan, miten sitä voi välttää ja millä keinoin sen saa laskettua.. 

Koot ovat jo yli kuusiviikkoisia. Elli-mamma lähti kotiin ja pennut saavat viikon verran hengailla tässä ilman äiti-koiraa. Pennut ovat saaneet sirut ja rekisteripaperitkin lähti vihdoin Kennelliittoon. Märät syyssäät hieman haittaavat ulkoilua, ei kovin kauaa viitsi nahkamahojen pihalla olla, vaikkakin siellä on ratkireimukasta juosta. Yhtenä päivänä aurinkokin pilkisti sen verran, että pari kuvaa sai napattua.