Pääkaupunkiseudun Sveitsinpaimenkoirat järjestivät Juha Korrin suojelutestin ja Taija ilmoitti Leian testiin. Ennakko-oletuksena oli, että Leia leikkii kyllä saaliilla, on meinaan aika vietikäs pakkaus. Ehkä vietikkyys ja into kuitenkin hieman yllätti. Videot löytyy Youtubesta, linkit sekä testiin, että Juhan kommentteihin Leian sivulta.

Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Leia ei ole mikään helppo kotikoira. Sillä on paljon virtaa ja energiaa. Jussi kertoi käyneensä tässä yksi päivä 10km juoksulenkillä, josta osan Leia oli irti ja hyppi pitkin lumisia ojia. Silti virta riitti vielä kotonakin. Jos Leia saa joskus pentuja, niin ei niitä ihan joka kotiin voi myydä. Mutta toivottavsti joku saa niistä hyvän harrastuskaverin. Sitä mekin haettiin, kun Leia haettiin - ja se saatiin.

Misua ja Typyä en testiin edes ajatellut ilmoittavani, koska tiedän etukäteen, että niiissä ei ole sellaista viettimoottoria, kuin Leiassa. Misu on enemmänkin sellainen joka kodin kiva kiltti berni, joka on aina onnellinen. Onneksi koira on joka lähtöön, kuten myös koiran omistajia. Kun vaan oikea koira kohtaa oikean kodin, niin kaikki on onnellisia =) Vai mitä? 

Ai niin, testissä oli mukana mysö yksi grosse, jolla oli hieman liian pitkä karva grosseksi, eli vähän kuin huonokarvainen berni. Pöö oli kyllä sevästi grossen pää. Aivan ihana Pimu =)