Monta vuotta meni edellisestä pentueesta (2005) ja vihdoin päivänvalon näki Mettänpeikon toinen bernipentue. Kovasti odotettiin pentuja, ja kun varmistettiin vielä röntgenillä, että vain yksi on tulossa, niin olihan se pieni pettymys. Mutta hyvää kannattaa odottaa, vai miten se meni =)

Ja synnytystä jännättiin. Kun on vain yksi pentu, niin syntyykö se normaalisti vai ei.. Ja jos leikataan, niin milloin. Vuorokaudet kuluivat, torstaina tuli 61 vuorokautta ekasta astutuksesta ja lämmöt laskivat illalla 36,9. Nyt se varmaan syntyy, mutta ei. Lämmöt nousivat takaisin 38,5 ja jäivät sinne koko viikonlopuksi. Leialla ei ollut mitään pesänrakennusta tai muuta vastaavaa synnytysoiretta. Sunnuntai-iltana lämmöt laskivat uudelleen 37,3 ja nousivat vain 37,5 ja jäivät sinne. Pesänrakennus alkoi maanataina ja tietenkin ajattelin, että nyt se syntyy.. Mutta ei mitään muuta, kuin että Leia majoittautui pentuhuoneeseen, eikä halunnut poistua sieltä. Kaivelu loppui maanatai-iltana ja tiistaina suunnattiin klinikalle. Ultrattiin pennun sykkeet, jotka olivat normaalit, noin 220/min. Otettiin verikoe, josta mitataan proge seuraavalle päivälle. Jos proge on kahden kieppeillä, leikataan keskiviikkona.

Koko tiistai-keskiviikko välisen yön Leia oli todella levoton, nuoli koko ajan jotain. Mahaansa, jalkojaan, mun käsiä, lattiaa... Eli vaikutti tosi kipeältä. Aamulla soittivat klinikalta, että proge olil 1,2, joten leikataan. Vuorokausiakin jo 66/67. Ajeltiin sitten puolilta päivin klinikalle, jossa ensin katsottiin pennun syke ultralla ja valmisteltiin Leia leikkaukseen. Leikkaus meni hyvin, kohdusta löytyi kauniin tyttöpennun lisäksi vihreä limapussi, eli jossain vaiheessa todennäköisesti on ollut toinenkin pentu, joka sitten on kuollut ja keho imeyttänyt sitä pois. Leian ruumiinlämpö oli alhainen, eikä noussut, joten Leiaa pidettiin pari tuntia lämpöpeiton päällä. Leia oli todella kipeä ja vain tärisi. Kun näytin pentua, käänsi pään pois, mutta antoi pennun kuitenkin tulla tissille. Pienen opastuksen jälkeen, pentu alkoi imemään. Pakkasin Leian ja pennun vesisateessa autoon ja ajeltiin kotiin, mielessä tietenkin huoli, että jos Leia ei hoidakaan pentuaan....

Kotiin tullessa Leia pääsi  pesäänsä ja peittelin sen sinne. Tökki pentua hieman kuonolla ja antoi imeä, mutta ei alkuun muuta. Pissatin pennun pumpulilla ja sitten Leialla välähti, että sitähän voi nuolla ja äidinvasitot heräsivät. Tämän jälkeen Leia onkin ollut todella suojelevainen ja huolehtivainen emä. Kun punnitsen pennun, yrittää nostaa sen takasin ja kun saa pennun takaisin laatikkoon, niin pyörittää sen etujalkojensa väliin ja suojaa päällä, että ethän vie sitä pois.. Ihanasti kylkeä kääntäessään siirtää pennun ensin mahan vierestä etujalkojensa väliin, kääntää kylkeä ja pyörittelee pennun takaisin tissille. Aika somaa ♥ Ulos ei meinaa lähtä, kun on kiire pesään ja kun haavaa suihkuttelin, niin saa todella suostutella Leiaa pesästään pois, vaikka suihku on 2m päässä oven toisella puolella.

Kipeä Leia vielä on, kävelee selkä kyyryssä, jalat allaan, paino etupäällä... Saa antibiootteja kohdussa olleen mönjän ja haavan takia, sekä kipulääkettä. Toivottavasti paranee pian..

Niin pentu painaa mun epämääräisen vaa'an mukaan jotain 500-700g välillä, joten Minnan digivaakaa odottelen lainaan.. Kuten myös kauratyynyä, pennun lämmikkeeksi =)