Käytini keskiviikkona Misun kanssa taas eläinlääkärissä. Otettiin kontrolliröntgenkuva keuhkoista, kun antibioottia on syöty kolme viikkoa. Tiivistymä oli pysynyt samana, ei kasvua eikä kutistumista. Mystisen asiassa tekee se, että Misun olo on paljon parempi. Antibioottien alussa Misu oksenteli ruokaa, mutta Maijan kanssa juteltuania aloin antamaan maitohappotabletin noin tuntia ennen ruokailua ja antibiootit noin 1-2h ruokailun jälkeen. Tähän loppui oksentelu ja ruokahalukin palasi, joten painoa oli tullut kilo lisää. Ja kyllähän sen huomaakin Misusta. Ruoka maistuu, mutta ie kupista. Liekö muistaa, että sieltä on tarjoiltu lääkkeitä. No aivan sama mistä syö, kun syö. Saa siis sapuskansa pääasiallisesti aktivointipallista. Myös broiskunsiivet kelpasivat =) Ja puruluutakin meni, sekä possunkorvia. Ja kaikista kumminta tässä on se, että Misu leikki. Siis käsittämätöntä, mutta viimeviikonlopun lenkillä Erikan ja poikien kanssa Misu haastoi Karmaa juoksukilpailuun ja nyt viikolla leikitti Comaa.. Onkohan se dementoitumassa? Vai vain iloinen viilenevistä keleistä.

Vaikka autotallissa odottaakin taulu-tv laatikko, niin annetaan sen odottaa siellä mahdollisimman kauan =)

Asiasta pentuihin. Koot kasvavat kovasti, reilun viikon ikäisinä alkoivat kipuamaan jaloilleen ja 1,5 viikon iässä alkaa pikkuhiljaa silmät avautumaan. On ne supersöpöjä =) Elli on mahatava emä. Tuollainen emän pitäisi olla, mun tehtävä on vain katsoa, että aluset on puhtaat ja Elli saa ruokaa ja vettä. No jooo, tietenkin punnitsen pentuja ja käsittelen päivittän, että tottuvat siihen. Muutamia tuttuja on käynyt jo pentulaatikon vierellä ja Elli on tarkasti tutkinut tulijat ja seurannut vierestä, ettei mitään satu, mutta hyväksyy kyllä vierailijat. Ja tosiaan, ettei väärinkäsityksiä satu, niin vieraita on käynyt vain kolme, eli ei täällä mitään ruuhkaa ole ja kaikki kävijät ovat olleet Ellille tuttuja. Kyllä emälle annetaan rauhaa pentujen kanssa.